Mitä Venäjä on opettanut minulle?

Muutama päivä sitten rupesin kauppareissulla miettimään (en itsekään tiedä miksi), mitä asioita Venäjä on minulle opettanut. Jo kielen opiskelu opettaa paljon, mutta varsinkin nämä viimeiset kolme ja puoli kuukautta ovat opettaneet minulle paljon, niin minusta itsestäni, kuin elämästä ylipäätään. Tässä siis listattuna ainakin osa asioista, mitä koen oppineeni.

1. Kärsivällisyys. Tämän oppiminen alkaa jo ihan kielenoppimisesta. Jokaisen uuden kielen oppimiseen tarvii rutkasti kärsivällisyyttä, ja venäjän kielen oppiminen on mielestäni osoittautunut välillä vähän turhankin hermojaraastavaksi:D

Täällä Venäjälläkin on tullut välillä koeteltua oman kärsivällisyyden rajoja, kun välillä asioiden hoitaminen tuntuu vievän niin paljon kauemmin ja asiat hoidetaan niin paljon vaikeammin, kuin mihin Suomessa olen tottunut.

2. Perheen ja kodin tärkeys. On ihanaa olla ihan uusissa olosuhteissa ja nähdä uusia paikkoja ja tavata uusia ihmisiä, mutta on myös ihana tietää, että on aina paikka, mihin palata, ja mihin on aina tervetullut. Varsinkin nyt kun on niin kaukana perheestä, eikä aina pääsekään näkemään ja vaihtamaan kuulumisia, ja vaikkei aina edes ehtisikään jutella, niin silti tietää, että perhe pysyy aina tukena.

3. Kuinka paljon ystävät merkitsee. Täällä on ystävien tuki ollut se kantavin voimavara. Minulla on rakkaita ystäviä Suomessa, joiden takia odotan innolla paluuta Suomeen, ja minulla on rakkaita ystäviä täällä, jotka ovat jakaneet kanssani kaikki ylä- ja alamäet vaihdon aikana. Täällä meistä on tullut niin paljon läheisempiä, ja on ihanaa, kun on vähän niin kuin toinen perhe, joka tukee ja auttaa, suree ja iloitsee kanssasi:) Eli suuri kiitos ihan kaikille ystävilleni!

4. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, mutta yleensä kaikki menee lopulta ihan hyvin. Välillä asiat tuntuu menevän ihan väärille raiteille ja mikään ei onnistu, mutta kannattaa silti muistaa, että kaikki tuppaa yleensä järjestymään. Näin venäläisittäin vielä: всё будет хорошо!

5. Asioita voi helposti vihata ja rakastaa samaan aikaan. Välillä vihaan venäjän kieltä enemmän kuin mitään, mutta samalla rakastan sitä. En voi ymmärtää miten yksi kieli voi aiheuttaa näin suuria ristiriitoja. Mutta toisaalta, Venäjä on maanakin niin täynnä ristiriitoja, että ehkä ristiriitaiset tunteet kuuluvat jo ihan kieleenkin.

Venäjä ja vaihdossa oleminen on opettanut minulle näiden muutamien mainitsemieni asioiden lisäksi toki paljon, paljon muutakin. Mutta tärkein asia kuitenkin on se, että heittää ennakkoluulot pois ja antautuu nauttimaan kaikista pienistä hetkistä, mitä elämä tuo tullessaan. Ilolla muistelen pieniäkin asioita Tveristä. Ei olisi aluksi tullut mielenkään, että tällä hetkellä ne ihanimmat muistot täältä on niitä pieniä, arkipäiväisiä asioita, kuten yksinäiset kävelyt Volgan rannalla seuranaan vain omat ajatukset, ja yölliset keskustelut rakkaan huonekaverini Olesyan kanssa. Unohtamatta sitä riemua, kun tajuaa taas kerran kasvaneensa ihmisenä vähän lisää.

P.S Tänään/huomenna koittaakin jo se hetki, kun pitää astua junaan ja jättää Tver taakse. Vähän on haikea olo, ja surullisin mielin jätän taakseni ihanan kaupungin, ihanan maan, ja mikä tärkeintä, ihanat ja rakkaat ystävät, joita olen täällä Tverissä tavannut. Mutta on myös ihana päästä Suomeen, vaikka nyt vähän itkettääkin.. 

Loppu häämöttää!

Kohta alkaa kieliharjoittelu Tverissä olemaan valmis, enää jäljellä vain kaikki kokeet +10000 muuta asiaa. Joten kiirettä on pitänyt:D Aikaa vievin asia on nyt tässä parin viimeisen viikon aikana ollut referaatti. Meidän siis piti kirjoittaa valinnaisesta (venäjään liittyvästä) aiheesta 5-7 sivua pitkä referaatti.

Aiheekseni päätyi (yllätys, yllätys) vankileirit Venäjällä. (Niille, jotka eivät ole tietoisia asiasta, olen siis tehnyt lukioaikoina kaikki mahdolliset historian tutkielmat eri maiden vankileireistä..) Aiheeni siis oli sentään mielenkiintoinen, mutta minun kielitaidolla viisi sivua venäjäksi aiheesta, jonka sanasto oli minulle suurimmaksi osaksi täysin uutta, oli täyttä tuskaa. Monia unettomia öitä ja epätoivon hetkiä tuli koettua referaatin äärellä, mutta onneksi se on nyt valmis, ja enää täytyy jännittää arvosanaa! (ja sitä että kelpaako referaattini opettajalle, joka on osoittautunut tässä syksyn aikana vähän turhankin tiukaksi..)

Välillä vähän väsytti.. Kiitos Olesyalle salakuvaamisesta..:D

Ja tässä yleisin referaatinkirjoitus + kaiken muun teko - asento, ei ihme, että niskat ollut hieman jumissa..

Ja vihdoin se on valmis! 

Eli tällä hetkellä ajatukset pyörii vahvasti kokeissa ja muissa koulujutuissa, mutta myös siinä faktassa, että lähden jo kohta takaisin Suomeen! Odotan kyllä kotiinpaluuta ja joulua jo innolla, mutta samalla on haikea mieli siitä, että joutuu jättämään Tverin, kaikki täällä tapaamat mahtavat ihmiset ja ihana paikat taakseen. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja on se ihanaa palata takaisin Suomeenkin.

Mutta seuraavaan aiheeseen, eli siihen mitä olen puuhaillut täällä lähiaikoina, opiskelun ja opiskelun lisäksi siis:D

Vierailu Pauligin tehtaalle

Meillä oli opiskeluihin kuuluva ekskursio Pauligin tehtaalle täällä Tverissä, ja pakko sanoa, että se oli todella kiinnostavaa! Minua on aina kiinnostanut erilaisten yritysten toiminta, ja varsinkin ulkomaankauppa, joten minusta oli todella mielenkiintoista saada tietoa Pauligista ja sen liiketoimista Venäjällä. Saimme myös juodaksemme hyvää kahvia ja muutenkin vierailu oli todella onnistunut!

Kansainvälinen ilta

Meillä oli myös yliopiston järjestämä kansainvälinen ilta, joissa vaihto-opiskelijat pääsivät kertomaan omista kulttuureistaan ja maistaan. Meillä oli tietenkin esitelmä Suomesta, ja kerroimme Suomen vuodenajoista ja juhlista, ja miten esimerkiksi erilaisia juhlia vietetään Suomessa. Ilta oli ihan hauska, vaikka en ollut valmistautunut yhtään pitämään puhetta venäjäksi, joten voitte arvata, ettei siitä kovin mahtavaa tullut.. Onneksi muut pelastivat esityksen olemalla parempia!

Esitelmää pitämässä, suloisesti vielä pituusjärjestyksessä! 

Meitä oli myös viihdyttämässä ryhmä, joka soitti perinteisiä venäläisiä soittimia, ja leikitytti meillä perinteisiä venäläisiä leikkejä.  

Vietimme myös itsenäisyyspäivä/pikkujoulujuhlat yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Meillä oli paljon hyvää ruokaa, glögiä ja katsoimme myös linnanjuhlia kaikki yhdessä!Ilta oli oikein onnistunut, ja olen kiitollinen siitä, että meitä on näin mukava porukka täällä Tverissä!

Muuten aika on mennyt viettäen aikaa ihanien ihmisten kanssa, shoppaillen joululahjoja(ja vähän muutakin) ja tehden kaikkea muuta mukavaa:D Mutta koitan nyt vielä saada muutaman postauksen aikaiseksi ennen kuin palaan takaisin Suomeen!

Yliopistorakennuskin on jo jouluisissa tunnelmissa!

Mahtavat shotit!

Talvi saapui Tveriin.

Ja lopuksi vielä mahtava motivaatiokuva, jonka kaverini lähetti minulle, kun valitin, etten jaksa olla luennolla, mutta on pakko! Hienosta kuvasta huolimatta jäin kyllä luennolle..